perjantai 9. joulukuuta 2016

Psalmi 107

Tässä tutkielmasarjassa käyn läpi psalmeja kristityn näkövinkkelistä katsoen. Lyhyet niistä kokonaan ja pidemmistä vain osan jakeista ja eräiden psalmien kohdalla kerron, mitä ne ovat merkinneet oman tai ystävieni elämän eri vaiheissa ja mitä ne opettavat minulle ja ehkä sinullekin tänään.

Uskon muidenkin, jo kauan Adonai Yeshuaa seuranneiden, kokeneen useita yliluonnollisia asioita elämässään myös psalmien sanoman tiimoilta. Pyrin löytämään netistä kuhunkin aiheeseen sopivan kuvan ja lauluvideon. Audiovisuaalinen esitys - kuva, ääni ja kirjoitettu sana - jää parhaiten mieleen uuden oppimisessa. 

Lähde kanssani tälle matkalle!

Koska Raamattu on kirjoitettu hyvin patriarkaalisena aikana, niin muutan psalmeissa ne kohdat, joissa viitataan vain miehiin, mutta tarkoitetaan selvästi myös naisia, heitäkin koskeviksi. Käytän sopivissa kohdissa ilmausta ihminen, jolloin sana kattaa myös kaikenikäiset ihmiset. Teen näin siksi, että jakeessa Gal. 3:28 on kirjoitettu:

>>Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki te olette yhtä HaMashiach Yeshuassa.<<

Aluksi meidän on hyvä säätää sydämemme oikealle aaltopituudelle kuuntelemalla seuraavia lauluja, jotka liittyvät psalmin sanomaan.


Myös seuraava suomalainen laulu synnyttää toivoa:

Lyhyt johdanto psalmiin 107

Psalmin kirjoittajaa ei tunneta. Psalmin pääteemoina ovat ihmisten ja jopa kansojen suuret luopumukset, niitä seuranneet kuritukset ja lopulta eloon jääneiden armahdukset kunakin aikakautena.


Lunastettujen kiitoslaulu




Luemme ensin koko psalmin  (RK 2012 käännöksen mukaan)
1 Kiittäkää Yehowaa, sillä hän on hyvä ja hänen armonsa pysyy ikuisesti. 2 Näin sanokoot Yehowan lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistajan kädestä 3 ja koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä.

4 He harhailivat autiomaassa, kuivassa maassa, löytämättä tietä kaupunkiin, johon asettua asumaan. 5 Heillä oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi. 6 Mutta hädässään he huusivat Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 7 Hän ohjasi heidät kulkemaan suoraa tietä kaupunkiin, jossa asua. 8 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan, 9 sillä hän tyydyttää nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvillä antimilla.

10 He istuivat pimeydessä ja kuoleman varjossa, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, 11 koska olivat niskoitelleet Elohimin sanoja vastaan ja halveksineet Korkeimman neuvoa. 12 Hän lannisti heidän mielensä raadannalla. He sortuivat, eikä ollut auttajaa. 13 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja kuoleman varjosta ja katkaisi heidän kahleensa. 15 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan, 16 sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

17 He olivat tyhmiä vaeltaessaan syntisesti ja saivat kärsiä vaivaa pahojen tekojensa tähden. 18 Kaikki ruoka inhotti heitä, ja he saapuivat kuoleman porteille asti. 19 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät. Hän pelasti heidät tuhosta. 21 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan. 22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuhuudoin hänen töistään.

23 He lähtivät laivoilla merelle ja tekivät työtä aavoilla vesillä. 24 He näkivät Yehowan teot, hänen ihmeensä meren syvyyksissä. 25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, aallot kohosivat korkealle. 26 He kohosivat kohti taivasta, vajosivat syvyyksiin, heidän sielunsa nääntyi hädässä. 27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopuneet, ja kaikki heidän viisautensa hävisi. 28 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän vapautti heidät ahdingosta. 29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. 30 He iloitsivat, kun ne vaikenivat, ja hän johti heidät kaivattuun satamaan. 31 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan. 32 Korottakoot häntä kansankokouksessa ja ylistäkööt häntä vanhinten istunnossa.

33 Hän muutti virrat autiomaaksi ja vesilähteet janoiseksi maaksi, 34 hedelmällisen maan suola-aroksi sen asukkaiden pahuuden tähden. 35 Hän muutti autiomaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. 36 Hän asutti sinne nälkäiset, ja he rakensivat kaupungin asuakseen siinä. 37 He kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat runsaan sadon. 38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, eikä hän antanut heidän karjansa vähetä.

39 Mutta sorron, pahuuden ja huolten painon alla he vähenevät ja vaipuvat maahan. 40 Hän vuodattaa halveksuntaa ruhtinaitten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, 41 mutta nostaa köyhän kurjuudesta ja tekee suvut suuriksi kuin lammaslaumat. 42 Oikeamieliset näkevät sen ja iloitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. 43 Joka on viisas, se pitäköön nämä mielessään ja tutkikoon Yehowan armotekoja.


Tutkimme seuraavaksi psalmin jakeita

1 Kiittäkää Yehowaa, sillä hän on hyvä ja hänen armonsa pysyy ikuisesti. 2 Näin sanokoot Yehowan lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistajan kädestä 3 ja koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä.

Jakeet 1-3 Näin on tapahtunut Israelin kansan kohdalla maallisella tasolla ja myös Korkeimman kaikkien pelastukseen valittujen kohdalla kaikista kansoista kaikkien sukupolvien aikana, kuten on kirjoitettu jo jakeessa 5. Moos. 33:3.

>>Yehowah rakastaa kansoja, kaikki niiden pyhät ovat hänen kädessään. He laskeutuvat maahan sinun jalkojesi juureen, ottavat oppia sinun sanoistasi.<<
Näissä jakeissa kerrotaan ensimmäinen osuus yhteensä psalmin seitsemästä osuudesta, miten armollinen Yehowah pelastaa valittunsa mitä erilaisimmista hädän hetkistä! Tässä on kyse ulkoisesta ahdistajasta, jolloin kyse on vihamielisistä ihmisistä.


4 He harhailivat autiomaassa, kuivassa maassa, löytämättä tietä kaupunkiin, johon asettua asumaan. 5 Heillä oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi. 6 Mutta hädässään he huusivat Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 7 Hän ohjasi heidät kulkemaan suoraa tietä kaupunkiin, jossa asua. 8 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan, 9 sillä hän tyydyttää nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvillä antimilla.

Jakeet 4-9 Tällaiseenkin elämäntilanteeseen voimme mekin joutua ja jakeista opimme, miten siitä selviydymme: Huutamalla avuksemme Yehowah-nimeä. Ei pidä unohtaa avun saatuamme myös kiittää Häntä!  


10 He istuivat pimeydessä ja kuoleman varjossa, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, 11 koska olivat niskoitelleet Elohimin sanoja vastaan ja halveksineet Korkeimman neuvoa. 12 Hän lannisti heidän mielensä raadannalla. He sortuivat, eikä ollut auttajaa. 13 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja kuoleman varjosta ja katkaisi heidän kahleensa. 15 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan, 16 sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

Jakeet 10-16 Niskoittelu ei ole tuntematon käsite meille suomalaisillekaan, ei minullekaan. Pyrkikäämme olemaan kuuliaisia ja nöyriä tottelemaan Yehowan meidän hyödyksemme antamia neuvoja voidaksemme selviytyä elämämme moninaisissa ahdingoissa uskomme säilyttäen!


17 He olivat tyhmiä vaeltaessaan syntisesti ja saivat kärsiä vaivaa pahojen tekojensa tähden. 18 Kaikki ruoka inhotti heitä, ja he saapuivat kuoleman porteille asti. 19 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän pelasti heidät ahdingosta. 20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät. Hän pelasti heidät tuhosta. 21 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan. 22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuhuudoin hänen töistään.

Jakeet 17-22 Voi, miten monessa kohden olemmekaan rikkoneet Raamatun meille antamia tärkeitä moraalikäskyjä ja miten paljon olemmekaan saaneet kokea surua ja tuskaa sen vuoksi, samoin ne ihmiset, joita vastaan olemme rikkoneet. Ei pidä unohtaa, että olemme teoillamme tuottaneet murhetta myös meitä rakastavalle taivaalliselle Isällemme. Meille Uuden Liiton pyhille on annettu Vanhan Liiton eläinuhrien sijaan tehtäväksi uhrata kiitosuhreja Korkeimmalle eli meidän tulee lauluin palvoa, kunnioittaa ja rakastaa Häntä, joka oman Poikansa antoi syntiuhriksemme Golgatan ristille!


23 He lähtivät laivoilla merelle ja tekivät työtä aavoilla vesillä. 24 He näkivät Yehowan teot, hänen ihmeensä meren syvyyksissä. 25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, aallot kohosivat korkealle. 26 He kohosivat kohti taivasta, vajosivat syvyyksiin, heidän sielunsa nääntyi hädässä. 27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopuneet, ja kaikki heidän viisautensa hävisi. 28 Silloin he huusivat hädässään Yehowaa, ja hän vapautti heidät ahdingosta. 29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. 30 He iloitsivat, kun ne vaikenivat, ja hän johti heidät kaivattuun satamaan. 31 Kiittäkööt he Yehowaa hänen armostaan ja hänen ihmeistään ihmislapsia kohtaan. 32 Korottakoot häntä kansankokouksessa ja ylistäkööt häntä vanhinten istunnossa.

Jakeet 23-32 Tämä jae on siksikin profeetallinen ja ajaton, etteivät merimiehet tuohon aikaan (noin 3000 vuotta sitten) kyenneet tutkimaan valtamerten syvyyksiä, mutta nykyisin se on täysin mahdollista sukellusveneiden ja syvyyksiin laskettujen videokameroiden avulla. Myrskyn tyynnyttämisellä viitataan myös hengellisiin kriiseihimme, jotka voivat viedä sisäisen rauhamme, ellemme alati turvaa Yeshuaan.  


33 Hän muutti virrat autiomaaksi ja vesilähteet janoiseksi maaksi, 34 hedelmällisen maan suola-aroksi sen asukkaiden pahuuden tähden. 35 Hän muutti autiomaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. 36 Hän asutti sinne nälkäiset, ja he rakensivat kaupungin asuakseen siinä. 37 He kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat runsaan sadon. 38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, eikä hän antanut heidän karjansa vähetä.

Jakeet 33-38 Näistä jakeista ilmenee, miten maan asumiskelpoisuus ja hedelmällisyys on täysin Korkeimman armon varassa. Jos elämme arvottomasti, voi Korkein antaa suuren kuivuuden estäen pilviä satamasta pelloillemme ja lähettää monenlaisia tauteja ja syöpäläisiä viljamme ja moninaisten puutarhakasviemme tuhoksi.  


39 Mutta sorron, pahuuden ja huolten painon alla he vähenevät ja vaipuvat maahan. 40 Hän vuodattaa halveksuntaa ruhtinaitten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, 41 mutta nostaa köyhän kurjuudesta ja tekee suvut suuriksi kuin lammaslaumat. 42 Oikeamieliset näkevät sen ja iloitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. 43 Joka on viisas, se pitäköön nämä mielessään ja tutkikoon Yehowan armotekoja.

Jakeet 39-43 Noin on käynyt lukuisia kertoja kansojen historian aikana, että Korkein on suuttunut eri kansojen jumalattomiin hallitsijoihin ja syössyt heidät pois vallastaan. Psalmi päättyy kehotukseen tutkia Yehowan armotekoja ja pitää ne mielessä vastaisen varalle. Me myös teemme niin, sillä emme tahdo olla tyhmiä!  


Psalmin mieleeni tuoma muisto

- Luemme jakeen 25 
>>Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, aallot kohosivat korkealle.<< Se tuo mieleeni erään seikkailun ollessani 8-vuotias, asuessani Lohjan silloisessa kauppalassa vuonna 1957.

- Kaverini, Erkki Jokiranta, joka oli minua vuoden vanhempi, pyysi minut pikkuveljensä Karin kanssa kanoottimatkalle Lohjan järven Liessaaresta Isolle selälle, tarkoituksena meloa noin kilometrin päässä olevalle kallioluodolle.

- En tiennyt, että kanootti vuoti kuin seula ja ettei Kari osannut vielä edes uida.

- Ollessamme noin puolivälissä järven selkää matkalla luodolle, huomasin veden virtaavan kanootin pohjalle ja aloin nopeasti lappoa sitä pois Erkin meloessa kohti luotoa. Onneksi lappo oli mukana! Aallot tulivat vaarallisen suuriksi kiikkerälle kanootille. Oli siis syytä rukoilla, ettemme uppoaisi! Hädin tuskin pääsimme luodolle ja meloimme rantaan tyvenen puolelta. Kanootti oli vanha ja sen vanerit rakoilivat saumoissaan.

- Meillä oli stidit mukana ja sytytimme pienen nuotion kuivista kaisloista. Paistoimme nuotiossa safkaksi kivisimppuja, joita pyydystimme käsin luodon rannan kivien alta. Eväät olivat näet unohtuneet. Sitten odotimme muutaman tunnin luodolla palellen, kunnes tuli onneksemme tyynempää ja lähdimme paluumatkalle. Matka oli vaarallinen seikkailu.

- Erkki sai kuulla kotonaan kunniansa. Ymmärrettävistä syistä johtuen en itse kertonut matkastamme kotona kenellekään mitään. 


Lopputoteamus psalmiin

Psalmi koostuu yhteensä seitsemästä varsin konkreettisesta hätätilan kuvauksesta, jollaisiin ahdinkoihin mekin voimme väistämättä joutua. Sattumaa ei ole olemassa, vaan kaikki se, mikä meitä kohtaa johtuu siitä, miten olemme elämämme eläneet tai miten ihmisyhteisö, jonka keskuudessa asumme, on elämäänsä elänyt! Syynä voi olla myös pelkkä uskonkoetus, ilman että me tai muut olisivat syyllistyneet mihinkään sellaiseen, mikä olisi aiheuttanut ko. ahdingon. Osoittakaamme uskonkestävyyttä sellaisissa tilanteissa, kuten Job muinoin.


_ _ _

Ellet ole vielä lähtenyt seuraamaan Adonai Yeshuaa, etkä ole saanut kokea sitä, että kaikki sinun syntisi on jo annettu anteeksi, etkä ole saanut syvää rauhaa ja pelastusvarmuutta sydämeesi, niin päätä juuri nyt tehdä aito parannus elämässäsi ja pyydä Yeshuaa tulemaan omaksi Vapahtajaksesi ja kuninkaaksesi ja parantamaan kaikki sairautesi! 

Jos tahdot keskustella tästä kahden kesken, niin ota yhteyttä ja kirjoita meili: 
norrgard.leif@gmail.com tai soita tai kirjoita tekstari minulle: 041 701 1447. Olet sitten uskossa tai et, niin kerro mitä ajatuksia tämä psalmi sinussa herätti tai miten sen sanoma on sinuun aiemmin vaikuttanut?


Ensi sapattina, jos Adonai suo, tutkimme yhdessä psalmia 108.

PS. Olen pahoillani, että fontin koko voi muuttua toisinaan mielivaltaisesti eri kokoiseksi eri kohdissa julkaistuani kirjoitukseni. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti