Tässä
tutkielmasarjassa käyn läpi psalmeja, lyhyet niistä kokonaan ja
pidemmistä vain osan niiden jakeista ja eräiden psalmien kohdalla
kerron, mitä ne ovat merkinneet elämäni eri vaiheissa ja mitä
ne opettavat meille tänään. Uskon
muidenkin jo kauan Adonai Yeshuaa seuranneiden kokeneen useita
yliluonnollisia asioita elämässään myös psalmien sanoman
tiimoilta.
Pyrin
löytämään netistä kuhunkin aiheeseen sopivan kuvan ja
lauluvideon, sillä audiovisuaalinen esitys – kuva, ääni ja
kirjoitettu sana - jää parhaiten mieleen kaiken uuden oppimisessa.
Lähde
kanssani tälle matkalle!
Koska
Raamattu on kirjoitettu hyvin patriarkaalisena aikana, niin muutan
psalmeissa ne kohdat, joissa viitataan vain miehiin, mutta
tarkoitetaan selvästi myös naisia, naisiakin koskeviksi. Käytän
sopivissa kohdissa ilmausta ihminen,
jolloin sana kattaa myös kaikenikäiset ihmiset. Teen näin siksi,
että jakeessa Gal. 3:28 on kirjoitettu:
>>Ei
ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä
vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki te olette yhtä
HaMashiach Yeshuassa.<<
Aluksi meidän on hyvä hiljentää sydämemme oikealle aaltopituudelle kuuntelemalla seuraavaa laulua, joka liittyy tämän psalmin sanomaan.
Aluksi meidän on hyvä hiljentää sydämemme oikealle aaltopituudelle kuuntelemalla seuraavaa laulua, joka liittyy tämän psalmin sanomaan.
Lyhyt
johdanto psalmiin 41
Daavid kertoo miten paljon Yehowah Elohim arvostaa vähäosaisille tekemiämme hyviä tekoja. Ne muistetaan Hänen edessään silloin, kun itse joudumme ahdinkoon! Daavid oli jälleen vakavasti sairaana ja vihamiestensä ja kateellisten puheenpartena. He toivoivat Daavidin kuolevan pois.
Daavid kertoo miten paljon Yehowah Elohim arvostaa vähäosaisille tekemiämme hyviä tekoja. Ne muistetaan Hänen edessään silloin, kun itse joudumme ahdinkoon! Daavid oli jälleen vakavasti sairaana ja vihamiestensä ja kateellisten puheenpartena. He toivoivat Daavidin kuolevan pois.
Sairaan
ja parjatun rukous
Luemme
ensin koko psalmin:
1. Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä. 3. Yehowah varjelee häntä ja pitää hänet elossa. Maassa häntä kutsutaan onnelliseksi, etkä sinä, Yehowah, anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa mielivallalle. 4. Yehowah tukee häntä tautivuoteella. Kun hän sairastaa, sinä nostat hänet vuoteeltaan.
5. Minä sanoin: "Yehowah, armahda minua! Paranna sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan". 6. Viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloin hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" 7. Ja jos joku tulee katsomaan minua, puhuu hän petollisia sanoja. Hän kerää sydämeensä pahuutta, lähtee ulos ja puhuu sitä.
8. Kaikki minun vihamieheni kuiskuttelevat minusta keskenään ja aikovat minulle pahaa: 9. "Jokin parantumaton paha on tarttunut, ei hän enää nouse siitä missä makaa". 10. Jopa läheinen ystäväni, johon minä luotin ja joka söi leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
11. Mutta sinä, Yehowah, armahda minua ja nosta minut ylös, niin minä maksan heille. 12. Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei viholliseni saa minusta riemuita. 13. Mutta minä – minua sinä tuet nuhteettomuuteni tähden ja asetat minut kasvojesi eteen ainiaaksi. 14. Siunattu olkoon Yehowah, Israelin Elohim, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen, amen.
Sitten käymme sen läpi
1. Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä. 3. Yehowah varjelee häntä ja pitää hänet elossa. Maassa häntä kutsutaan onnelliseksi, etkä sinä, Yehowah, anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa mielivallalle. 4. Yehowah tukee häntä tautivuoteella. Kun hän sairastaa, sinä nostat hänet vuoteeltaan.
Jakeet 1-4 Tässä Daavid laulaa omasta kokemuksestaan. Juuri tällä tavoin hän oli tehnyt esim. Mefibosetille Joonatanin pojalle, joka oli rampa jaloistaan.
5. Minä sanoin: "Yehowah, armahda minua! Paranna sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan". 6. Viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloin hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" 7. Ja jos joku tulee katsomaan minua, puhuu hän petollisia sanoja. Hän kerää sydämeensä pahuutta, lähtee ulos ja puhuu sitä.
Jakeet 5-7 Vaikuttaa siltä, että Daavid syytti itseään ja löysi aina vian itsestään syyksi sairastumiseensa (?). Toisaalta kaunis piirre, sillä monet kristityt alkavat syyttää Luojaansa sairastumisistaan, vaikka syynä siihen ovat usein heidän syntinsä ja omat pahat tekonsa.
8. Kaikki minun vihamieheni kuiskuttelevat minusta keskenään ja aikovat minulle pahaa: 9. "Jokin parantumaton paha on tarttunut, ei hän enää nouse siitä missä makaa". 10. Jopa läheinen ystäväni, johon minä luotin ja joka söi leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
Jakeet 8-10 Kuninkaalla oli ilmeisesti tarkka kuulo, sillä tuskin häntä kohtaan vihamielisesti ajattelevat palvelijat tarkoituksella tuollaista kuiskuttelivat, jotta se hänen korviinsa kuuluisi. Tuo ”läheinen ystävä” lienee ollut Daavidin oma poika, Absalom, joka pyrki suistamaan isänsä pois valtaistuimeltaan ja nousemaan sille tämän sijaan.
11. Mutta sinä, Yehowah, armahda minua ja nosta minut ylös, niin minä maksan heille. 12. Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei viholliseni saa minusta riemuita. 13. Mutta minä – minua sinä tuet nuhteettomuuteni tähden ja asetat minut kasvojesi eteen ainiaaksi. 14. Siunattu olkoon Yehowah, Israelin Elohim, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen, amen.
Jakeet 11-14 Panehan merkille, miten varmasti Daavid uskoi saaneensa armon ja anteeksiantamuksen syntinsä tunnustamisen jälkeen. Siitä todistaa tässä Daavidin maininta hänen omasta nuhteettomuudestaan, johon hän rukouksessaan vetoaa. Me Uuden Liiton pyhät emme vetoa omaan nuhteettomuuteemme, vaan Vapahtajamme meille antamaan armoon, syntiemme sovitukseen, anteeksiantamukseen ja lupaukseen ikuisesta elämästä.
Psalmin 41 jakeen 2 mieleeni nostattama muisto:
- Luemme uudelleen tuon jakeen: >>Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä.<< Muistan erään jo pois nukkuneen palavasti uskovan uskonsisaren Sally Malon ihmeellisen kertomuksen siitä, miten Yehowah Elohim piti hänestä ja hänen sisarestaan hyvää huolta talvisodan jälkeen, jolloin oli suuri puute ruuasta etenkin niillä Hesalaisilla, joilla ei ollut sukulaisia tai läheisiä tuttavia maaseudulla.
- He asuivat Hesassa Vaasankadun varrella ja tuli noin kahden viikon aika, jolloin heillä ei ollut ruokaa. He rukoilivat joka ilta maate mennessään näin: ”Rakas Kaikkivaltias Jumala: Sinä olet Sanassasi luvannut antaa ystävillesi heidän nukkuessaan. Siispä täytä vatsamme ruualla nukkuessamme. Poikasi Jeesuksen nimessä. Kiitos että teet niin. Aamen! (Ps. 127:2b)
- Tapahtui niin, että joka aamu he herätessään huomasivat olevansa kylläisiä ja vatsansa olevan täynnä ruokaa. Heitä ei vaivannut nälkä niinä päivinä lainkaan. Sen sijaan kiitosta riitti, vaikka muille jakaa! Kun he sitten saivat ruokakortteja ja kaupunkilaisillekin alettiin antaa sopivasti ruokaa, eivät he enää rukoilleet samaa rukousta, koska ei ollut tarvetta.
Lopputoteamus psalmiin nro 41:
Psalmista opimme sen erittäin tärkeän hengellisen seikan, että auttaessamme vähäosaisia kartutamme myös Yehowalle mieluisia muistoja meistä itsestämme, sillä Tanakhin mukaan ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa!” Snl. 19:22a Opimme myös sen, että ollessamme vakavasti sairaana, saamme turvan Ikiaikojen Elohimissa ja meitä kannattavat ikuiset käsivarret taivaasta käsin! HalleluYah!
_ _ _
Jos et ole vielä lähtenyt seuraamaan Adonai Yeshuaa, etkä ole saanut kokea sitä, että kaikki sinun syntisi on jo annettu anteeksi, etkä ole saanut syvää rauhaa ja pelastusvarmuutta sydämeesi, niin päätä juuri nyt tehdä aito parannus elämässäsi ja pyydä Häntä tulemaan omaksi Vapahtajaksesi ja parantamaan kaikki sairautesi! Jos tahdot keskustella tästä kahden kesken, niin kirjoita meili: norrgard.leif@gmail.com tai soita minulle: 041 701 1447
Kerro, mitä ajatuksia tämä psalmi on sinussa herättänyt ja miten sen sanoma on sinuun vaikuttanut?
Ensi sapattina, jos Adonai suo, tutkimme yhdessä Psalmia nro 42.
1. Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä. 3. Yehowah varjelee häntä ja pitää hänet elossa. Maassa häntä kutsutaan onnelliseksi, etkä sinä, Yehowah, anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa mielivallalle. 4. Yehowah tukee häntä tautivuoteella. Kun hän sairastaa, sinä nostat hänet vuoteeltaan.
5. Minä sanoin: "Yehowah, armahda minua! Paranna sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan". 6. Viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloin hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" 7. Ja jos joku tulee katsomaan minua, puhuu hän petollisia sanoja. Hän kerää sydämeensä pahuutta, lähtee ulos ja puhuu sitä.
8. Kaikki minun vihamieheni kuiskuttelevat minusta keskenään ja aikovat minulle pahaa: 9. "Jokin parantumaton paha on tarttunut, ei hän enää nouse siitä missä makaa". 10. Jopa läheinen ystäväni, johon minä luotin ja joka söi leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
11. Mutta sinä, Yehowah, armahda minua ja nosta minut ylös, niin minä maksan heille. 12. Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei viholliseni saa minusta riemuita. 13. Mutta minä – minua sinä tuet nuhteettomuuteni tähden ja asetat minut kasvojesi eteen ainiaaksi. 14. Siunattu olkoon Yehowah, Israelin Elohim, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen, amen.
Sitten käymme sen läpi
1. Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. 2. Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä. 3. Yehowah varjelee häntä ja pitää hänet elossa. Maassa häntä kutsutaan onnelliseksi, etkä sinä, Yehowah, anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa mielivallalle. 4. Yehowah tukee häntä tautivuoteella. Kun hän sairastaa, sinä nostat hänet vuoteeltaan.
Jakeet 1-4 Tässä Daavid laulaa omasta kokemuksestaan. Juuri tällä tavoin hän oli tehnyt esim. Mefibosetille Joonatanin pojalle, joka oli rampa jaloistaan.
5. Minä sanoin: "Yehowah, armahda minua! Paranna sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan". 6. Viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloin hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?" 7. Ja jos joku tulee katsomaan minua, puhuu hän petollisia sanoja. Hän kerää sydämeensä pahuutta, lähtee ulos ja puhuu sitä.
Jakeet 5-7 Vaikuttaa siltä, että Daavid syytti itseään ja löysi aina vian itsestään syyksi sairastumiseensa (?). Toisaalta kaunis piirre, sillä monet kristityt alkavat syyttää Luojaansa sairastumisistaan, vaikka syynä siihen ovat usein heidän syntinsä ja omat pahat tekonsa.
8. Kaikki minun vihamieheni kuiskuttelevat minusta keskenään ja aikovat minulle pahaa: 9. "Jokin parantumaton paha on tarttunut, ei hän enää nouse siitä missä makaa". 10. Jopa läheinen ystäväni, johon minä luotin ja joka söi leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.
Jakeet 8-10 Kuninkaalla oli ilmeisesti tarkka kuulo, sillä tuskin häntä kohtaan vihamielisesti ajattelevat palvelijat tarkoituksella tuollaista kuiskuttelivat, jotta se hänen korviinsa kuuluisi. Tuo ”läheinen ystävä” lienee ollut Daavidin oma poika, Absalom, joka pyrki suistamaan isänsä pois valtaistuimeltaan ja nousemaan sille tämän sijaan.
11. Mutta sinä, Yehowah, armahda minua ja nosta minut ylös, niin minä maksan heille. 12. Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei viholliseni saa minusta riemuita. 13. Mutta minä – minua sinä tuet nuhteettomuuteni tähden ja asetat minut kasvojesi eteen ainiaaksi. 14. Siunattu olkoon Yehowah, Israelin Elohim, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen, amen.
Jakeet 11-14 Panehan merkille, miten varmasti Daavid uskoi saaneensa armon ja anteeksiantamuksen syntinsä tunnustamisen jälkeen. Siitä todistaa tässä Daavidin maininta hänen omasta nuhteettomuudestaan, johon hän rukouksessaan vetoaa. Me Uuden Liiton pyhät emme vetoa omaan nuhteettomuuteemme, vaan Vapahtajamme meille antamaan armoon, syntiemme sovitukseen, anteeksiantamukseen ja lupaukseen ikuisesta elämästä.
Psalmin 41 jakeen 2 mieleeni nostattama muisto:
- Luemme uudelleen tuon jakeen: >>Autuas se, joka pitää huolta vähäosaisesta! Hänet Yehowah pelastaa pahana päivänä.<< Muistan erään jo pois nukkuneen palavasti uskovan uskonsisaren Sally Malon ihmeellisen kertomuksen siitä, miten Yehowah Elohim piti hänestä ja hänen sisarestaan hyvää huolta talvisodan jälkeen, jolloin oli suuri puute ruuasta etenkin niillä Hesalaisilla, joilla ei ollut sukulaisia tai läheisiä tuttavia maaseudulla.
- He asuivat Hesassa Vaasankadun varrella ja tuli noin kahden viikon aika, jolloin heillä ei ollut ruokaa. He rukoilivat joka ilta maate mennessään näin: ”Rakas Kaikkivaltias Jumala: Sinä olet Sanassasi luvannut antaa ystävillesi heidän nukkuessaan. Siispä täytä vatsamme ruualla nukkuessamme. Poikasi Jeesuksen nimessä. Kiitos että teet niin. Aamen! (Ps. 127:2b)
- Tapahtui niin, että joka aamu he herätessään huomasivat olevansa kylläisiä ja vatsansa olevan täynnä ruokaa. Heitä ei vaivannut nälkä niinä päivinä lainkaan. Sen sijaan kiitosta riitti, vaikka muille jakaa! Kun he sitten saivat ruokakortteja ja kaupunkilaisillekin alettiin antaa sopivasti ruokaa, eivät he enää rukoilleet samaa rukousta, koska ei ollut tarvetta.
Lopputoteamus psalmiin nro 41:
Psalmista opimme sen erittäin tärkeän hengellisen seikan, että auttaessamme vähäosaisia kartutamme myös Yehowalle mieluisia muistoja meistä itsestämme, sillä Tanakhin mukaan ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa!” Snl. 19:22a Opimme myös sen, että ollessamme vakavasti sairaana, saamme turvan Ikiaikojen Elohimissa ja meitä kannattavat ikuiset käsivarret taivaasta käsin! HalleluYah!
_ _ _
Jos et ole vielä lähtenyt seuraamaan Adonai Yeshuaa, etkä ole saanut kokea sitä, että kaikki sinun syntisi on jo annettu anteeksi, etkä ole saanut syvää rauhaa ja pelastusvarmuutta sydämeesi, niin päätä juuri nyt tehdä aito parannus elämässäsi ja pyydä Häntä tulemaan omaksi Vapahtajaksesi ja parantamaan kaikki sairautesi! Jos tahdot keskustella tästä kahden kesken, niin kirjoita meili: norrgard.leif@gmail.com tai soita minulle: 041 701 1447
Kerro, mitä ajatuksia tämä psalmi on sinussa herättänyt ja miten sen sanoma on sinuun vaikuttanut?
Ensi sapattina, jos Adonai suo, tutkimme yhdessä Psalmia nro 42.